Kuulo on monelle meistä itsestäänselvyys, mutta oletko ikinä ajatellut, miltä tuntuisi olla huonokuuloinen tai jopa kuuro? Saattaisit kuulla ympärilläsi olevia ääniä, mutta kuitenkin epäselvästi. Kuurona et kuulisi yhtään mitään ilman apuvälineitä. Kuulonalenema koskettaa WHO:n arvion mukaan jopa 15 % maailman väestöä. Erityisesti vaarassa ovat 12-35-vuotiaat, jotka kuuntelevat musiikkia liian suurella äänenvoimakkuudella. WHO arvioikin, että vuoteen 2050 mennessä kuulovaurioista tulee kärsimään joka neljännes, ellei jotain tehdä (Novavox).

 

Tänään vietetään maailman kuulopäivää, jota on vietetty maaliskuun 3. päivänä vuodesta 2007 lähtien. Sen alkuperäinen nimi oli maailman korvan päivä, mutta vuonna 2016 se muutettiin maailman kuulopäiväksi. Sen tarkoituksena on edistää tietoisuutta kuurouden ja kuulon heikkenemisen ehkäisemiseksi sekä korvien ja kuulon hoidosta ympäri maailmaa. Päivän tarkoitus on myös levittää sanomaa, että kuulovaikeuksien ei tulisi rajoittaa elämää vaan kuulovammaisilla on yhdenvertaiset oikeudet opiskeluun, työhön ja vuorovaikutukseen. Vuosittain kuulon päivällä on eri teema ja esimerkiksi vuonna 2019 se oli "tutki kuulosi" ja vuonna 2021 "kuulonhuoltoa kaikille".  Valitettavasti maailmalla ei toteudu kuulonhuolto yhdenvertaisesti ja kuulon apuvälineiden saatavuus vaihtelee maittain. Suomessa noin sata tuhatta ihmistä käyttää kuulokojetta, mutta todellisuudessa jopa kolminkertainen määrä hyötyisi kuulokuntoutuksesta (Mediuutiset 2020). Suuri määrä johtuu väestön ikääntymisestä, mutta myös siitä, että nuoremmat altistavat kuulonsa suurelle melulle. Vuoden 2015 kuulopäivän teemalla WHO halusi painottaa turvallista musiikin kuuntelua.

 

Yksi syy kuulonaleneman suureen kasvuun on, että kuulotarkastuksia eri-ikäisillä järjestetään liian vähän. Muun muassa vuonna 2019 WHO listasi ohjeeksi, että kaikenikäisten pitäisi tarkistuttaa kuulonsa tietyn ajan välein. Erityisesti tämä koskettaa niitä, jotka ovat suuremmassa vaarassa, esimerkiksi työnsä takia. Muita suuremmassa riskissä olevia on yli 50-vuotiaat, suurella äänenvoimakkuudella musiikkia kuuntelevat sekä korvavaivoista kärsivät. Vuoden 2021 teemalla "Kuulonhuolto saavutettavaksi kaikille! Seulonta. Kuntoutus. Kommunikaatio.” haluttiin kiinnittää oikeanaikaisiin toimenpiteisiin, joilla mahdollistetaan ja helpotetaan kuulonhuollon saavutettavuutta kaikille. 

 

Pidä kuulostasi huolta

 

Kuulo on ainutlaatuinen aisti, jota ei saa takaisin kerran menettäessään. Kuulovaurio voi syntyä jopa yhdestä meluiskusta, kun desibelimäärä on riittävän korkea. Tällainen kuulovaurio voi syntyä esimerkiksi armeijassa, kun armeijatoveri laukaisee aseen vahingossa toisen vieressä. Toisaalta kuulovaurio voi syntyä pidempiaikaisessa altistuksessa: esimerkiksi konserteissa riskiraja ylittyy, kun ihminen on yli kahdeksan tuntia yli 85 desibelin melussa. Olipa kuulon heikkenemisen syy mikä vaan, hoitokeinoja kyllä löytyy ja apuvälineitä on saatavilla. Koska kuulo on tärkeä osa sosiaalista vuorovaikutusta, se vaikuttaa siihenkin. Kun ihminen ei kuule hyvin, hän joutuu arvailemaan, mitä toinen puhuu. Välillä toistaminenkaan ei auta vaan huonokuuloinen joutuu arvailemaan, koska ei kehtaa kysyä uudestaan. Tämä saattaa aiheuttaa noloja tilanteita. Monella meistä on kokemuksia meluisista tilanteista, joissa joutuu "höristämään korviaan" kuullakseen toisen. Kun ihmisellä on huono kuulo, hän joutuu koko ajan pinnistelemään ymmärtääkseen muita. Monet huonokuuloiset opettelevat lukemaan huulilta, mutta sekin saattaa väsyttää ja ahdistaa. Näin huonokuuloiset kokevat stressiä. Näiden kaikkien seurauksena ihminen saattaa eristäytyä.

 

Kuulo ei ole tärkeä vain sosiaaliseen vuorovaikutukseen vaan moneen muuhun. Jos ihminen eristäytyy huonon kuulon takia, sillä on muita terveyteen liittyviä vaikutuksia. Se saattaa olla muistisairauden riskitekijä, koska kuuloaivokuori tarvitsee ärsykkeitä pysyäkseen virkeänä. Kuulonaleneman on todettu vaikuttavan myös kognitiivisiin toimintoihin. Toisaalta kun ihminen jää kotiin, hänen fyysinenkin kuntonsa heikkenee. Myös masennuksen riski kasvaa.

 

Lopuksi hieman neuvoja kuulosta huolehtimiseen: Jos kuuntelet musiikkia kovalla äänenvoimakkuudella, tee kuulollesi palvelus ja pienennä voimakkuutta. Tai jos työskentelet meluisessa ympäristössä ja pystyt käyttämään kuulosuojaimia, käytä niitä. Jos huomaat oman kuulosi tai läheisesi kuulon heikentyneen, mene lääkäriin. Nykyään kuulolaitteet ovat hyvin pieniäkin, joten muut ihmiset eivät edes huomaa niitä. Työkaverillasikin tai naapurillasi saattaa olla kuulolaite ilman että olet huomannut. 

 

 

Lähteet:

 

https://www.mediuutiset.fi/uutiset/kuuloliitto-kuulovammaisten-maara-kasvaa-kuulonhuolto-tulisi-sisallyttaa-terveydenhuoltoon/0d4cc6e6-aff3-42d1-a6e0-52324d0a652c

https://novavox.fi/maailman-kuulopaiva-3-3-2022/

https://www.pihlajalinna.fi/terveydeksi/suojaudu-melulta-suojaat-kuuloasi

https://www.terve.fi/artikkelit/viisi-syyta-pitaa-huolta-kuulosta

https://www.who.int/news-room/events/detail/2019/03/03/default-calendar/world-hearing-day-2019-check-your-hearing