Tänään sunnuntaina 3. joulukuuta vietetään kansainvälistä vammaisten päivää, jonka tarkoituksena on tehdä yhteiskunnasta esteettömämpi. Sen lisäksi päivän tarkoituksena on muun muassa muistuttaa, että vammaiset voivat elää samankaltaista elämää kuin vammattomat ihmiset. On tehnyt pitkään mieli kirjoittaa hallituksen kaavailemista asioista, koska ne vaikuttavat meidän vammaisten arkeen niin monella tavalla. En ole poliittinen ihminen. Päätin nyt kirjoittaa näin vammaisten päivän kunniaksi.

 

Tänä vuonna on tullut huolestuttavia uutisia uudelta hallitukselta. Viime keväänä edellinen hallitus hyväksyi kauan odotetun uuden vammaispalvelulain, joka olisi parantanut muun muassa erityisesti autismista ja neuroneuropsykologisista häiriöistä kärsivien lasten palveluja. Nykyinen hallitus päätti siirtää lakia, koska siinä on epätarkkuuksia. On arveltu, että lain siirtäminen olisi ollut säästötoimenpide. Onkin todella kurjaa, että hallitus kohdistaa ensimmäiset säästönsä vammaisten perusoikeuksien toteutumiseen. Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n vammaissopimusta, jossa osapuolet tunnustavat vammaisille muun muassa yhdenvertaisen osallistumisen yhteiskunnassa. Lain lykkääntymisen myötä vammaisten ihmisoikeudet eivät edelleenkään toteudu. Ja yhä tuntuu, että me vammaiset olemme vain hoidon kohde. Vammaispalvelulain lykkääntymisen lisäksi hallitus on miettinyt myös muita asioita, jotka vaikuttavat vammaisten elämään.

 

Eläkkeet nousevat, kuntoutustuki laskee, miten käy asumistuen?

 

Kun nykyinen hallitus ilmoitti kaavailemistaan leikkauksistaan kesällä, ne olivat todella huolestuttavaa kuultavaa, koska leikkausten kerrottiin kohdistuvan pienituloisiin. Leikkaukset ovat yhä kohdistumassa asumistukeen, toimeentuloon ja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Monet ihmiset saavat juurikin useampaakin tukea, joten leikkaukset tulevat näille ihmisille useammasta suunnasta. Juuri nämä ihmiset elävät köyhyysrajalla tai sen alapuolella ja kaikki rahat menevät elämiseen. Pelästyin itsekin uutisointia, mutta lokakuussa julkaistussa tiedotteessa Kelan sivuilla kerrotaan, että useampien etuuksien määrä nousee: kansaneläke, takuueläke, rintamalisät, perhe-eläkkeet, vammaisetuudet, sotilasavustuksen perusavustus, toimeentulotuen perusosa ja lääkkeiden vuosiomavastuu. Tämä on todella hyvä uutinen, koska usea pitkäaikaissairas tai vammainen ei pysty työskentelemään. Jos näitä etuuksia olisi leikattu, se olisi ollut YK:n vammaissopimusta vastaan. Siinä sopimuspuolet tunnustavat, että vammaisilla on oltava oikeus riittävään elintasoon. 

 

Sen sijaan asumistuen laita on yhä hämärän peitossa, ainakin apuvälineiden käyttäjien osalta. Jossain vaiheessa kesällä joku asiantuntija arvioi, että asumistukea ei leikattaisi niiltä, joilla on apuvälineitä. Tämä olisi todella hyvä, koska henkilö, jolla on todella paljon apuvälineitä, ei pysty muuttamaan tuosta noin vaan pienempään asuntoon. Ongelmia kuitenkin tulee niille henkilöille, joilla ei ole apuvälineitä tai on vain yksi. Heitä asumistuen leikkaus varmaan koskisi. Moni tällainen henkilö käyttää lääkkeitä ja terveyspalveluja. Useat heistä joutuu myös viikoiksi sairaalaan ja sieltä jopa kuntoutukseen, joiden kulut ovat useita satoja euroja. Jo normaalissa tilanteessa rahat ovat tiukassa, mutta miten vaikeavammaisella on varaa maksaa hoitonsa?

 

Huolestuttavaa on myös, että kuntoutusetuuksien määrä pienenee. Jotta vaikeavammainen pääsee töihin, hänen täytyy kouluttautua. Opiskelemaan pääsy ei ole aina kuitenkin niin helppoa kuin vammattomalla, joten tarjolla on ollut erilaista tukea. Esimerkiksi ammatillista kuntoutusta ja nuoren kuntoutusrahaa ovat saaneet ne, joilla ei ole pitkää työhistoriaa. Ne ovat auttaneet vaikeavammaista sopivan ammattialan valinnassa, työllistymään, pysymään työelämässä tai palaamaan sinne sairaudesta huolimatta. Nyt hallitus kuitenkin esittää, että "nuoren kuntoutusraha ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettava kuntoutusraha pienenevät. Kuntoutusraha määräytyisi samoilla perusteilla riippumatta siitä, mistä kuntoutuksesta on kyse. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024. " (Kela) Etuuden pieneneminen saattaa viedä monen nuoren motivaation opiskeluun, minkä myötä nuori ei pääse työelämään. Kun näin tapahtuu, nuori saattaa joutua eläkkeelle - yhteiskunnan elättämäksi.

 

Muiden leikkausten vaikutus vammaisiin

 

Tukien leikkausten lisäksi hallituksen kaavailemat leikkaukset vaikuttavat myös muutakin kautta vammaisiin. Hallitus haluaa poistaa työttömyysturvan suojaosan, jotta ihmiset siirtyisivät osa-aikatöistä kokopäivätöihin. Tämä kuitenkin aiheuttaa ongelmia esimerkiksi henkilökohtaisille avustajille, jotka tekevät työtä satunnaisesti ja lyhyinä työvuoroina. Tälläkin hetkellä uusien avustajien löytyminen on suuri ongelma, joten muutoksen myötä tämä ongelma kasvaa entisestään. Henkilökohtaisen avustajan merkitys vaikeavammaiselle on todella suuri, koska avustaja mahdollistaa esimerkiksi vaikeavammaisen elämisen tavallisessa kerrostalossa ja kodin ulkopuolella toimimisen. Invalidiliiton juristin Elina Niemisen mukaan pula henkilökohtaisista avustajista vaikuttaa jo nyt vaikeavammaisen turvallisuuteen: kun avustajaa ei löydy, vaikeavammainen joutuu toimimaan yksin tai jää sänkyyn makaamaan. Vammattomat voivat yleensä tehdä asioita, joita haluavat. Vaikeavammainen on kuitenkin riippuvainen toisen avusta. Kun avustajaa ei ole, henkilökohtaisen avun käyttäjä joutuu tinkimään omista menoistaan ja tarpeistaan ja siten se vaikuttaa hänen itsemääräämisoikeuteensa. Moni vaikeavammainen myös käy töissä ja pystyy elättämään itsensä joko kokonaan osittain. Töissä käydäkseen osa vaikeavammaisista tarvitsee sielläkin avustajaa. Kun avustajaa ei ole, vaikeavammainen ei pysty käymään töissä ja joutuu elämään yhteiskunnan tuilla. 

 

Näiden lisäksi hallitus on ilmoittanut leikkaavansa Sosiaali- ja terveysjärjestöiltä. "Sosiaali- ja terveysjärjestöt tuottavat palveluja tai tarjoavat vertaistukea esimerkiksi väkivallan uhreille, päihteiden käyttäjille, vapautuneille vangeille, vammaisten lasten perheille sekä lukuisille potilasryhmille." Koska sotejärjestöt auttavat heikommassa asemassa olevia, hallituksen leikkaukset iskevät heihin tätäkin kautta. Esimerkiksi vammaisjärjestöt auttavat vammaisia antamalla vertaistukea tai juridista apua. Jos järjestöillä ei ole rahaa, kuka puolustaa vammaisia?

 

Toivon todella, että hallitus muuttaa suunnitelmiaan ja heikommassa asemassa olevat jätetään leikkausten ulkopuolelle. Toivon, että tulevina vuosina voisimme juhlia kansainvälistä vammaisten päivää niin että meillä olisi täysin yhdenvertaiset oikeudet muiden kanssa.

 

 

Lähteet: 

 

https://www.epressi.com/tiedotteet/sosiaaliset-kysymykset/kansainvalinen-vammaisten-paiva-3.12.-henkilokohtaisista-avustajista-on-huutava-pula.html

https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2016/20160027/20160027_2#idm46434450780784

https://www.invalidiliitto.fi/ajankohtaista/budjettiesityksen-leikkaukset-vakava-uhka-vammaisten-ihmisten-hyvinvoinnille

https://www.ita-savo.fi/paakirjoitus-mielipide/6205313

https://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/5728225/hallitus-esittaa-muutoksia-nuoren-kuntoutusrahaan-ja-ammatillisen-kuntoutuksen-ajalta-maksettavaan-kuntoutusrahaan